Maritima: Se on pieni merimato ja se on uskomattoman kykenevä!

Maritima eli maritimu (Microstomum maritimum) kuuluu Plathelminthes-tyyppiin, johon myös muita tasolimaisia, kuten matoja ja planariaa, luetaan. Tästä porukasta se on varsin pieni, keskimäärin vain millimetrin kokoinen.

Tämän pienen herran koti on meressä. Ei missään syvässä merenpohjan kolotilassa tai koralliriutalla kiertelemässä – Maritima viihtyy aivan rannikolla! Niitä löytää yleensä matalasta ja tasaisesta vedestä, läheltä rantaa tai mêmettien joukosta.

Maritiman rakenne: yksinkertaisuuden mestari

Jos tutkisimme Maritimaa mikroskoopilla, näkisimme sen olevan varsin yksinkertainen organismi. Sen vartalo on litteä ja soikea, hieman pussimaisuutta muistuttava. Ei ihme, että se kuuluu tasolimaisiin! Maritiman pinta on peitetty siimamaisilla vikstillä, jotka auttavat sitä liikkumassa sekä tunnistimaan ympäristöään.

Maritiman ruumiin rakenne on varsin yksinkertainen. Sillä ei ole erillisiä elimistöjärjestelmiä sellaisina kuin me ihmisillä olemme tottuneet näkemään. Sen sijaan Maritima koostuu kahdesta pääosa-alueesta:

• Dorsal: Yläpuoli, joka usein on hieman tummempi.
• Ventral: Alapuoli, joka on yleensä vaaleampi ja missä sijaitsevat suuaukko sekä ruumiinportit.

Maritiman sisällä ei ole erillistä verenkiertojärjestelmää tai hengityselinten verkostoa. Se käyttää diffuusiota imeyttämään happea ja haistamaan hiilidioksidia.

Miten Maritima syö? Esimerkkitapaus:

Maritiman ravinto koostuu pääasiassa pienistä planktonista, bakteereista ja muista orgaanisista aineista, jotka se löytää merivedestä. Se käyttää “ruuansulatusreittiä” eli ruuttia, joka sijaitsee sen ventral-puolella.

Maritima syö “immillään”:

1. Maritima tunnistää ravinnon hajujen ja kemiallisten signaalien avulla.
2. Ruokasolu seepraa ruutuun ja Maritima alkaa ruodintaa.
3. Ravintoaineet imeytyvät ruuansulatussoluihin, joista ne kuljetetaan koko elimistöön.

Kuinka Maritima lisääntyy? “Aivan hullusti!”

Maritima on hermafrodiitti eli sillä on sekä naaras- että koirassiemenjohtimet. Tässä vaiheessa on tärkeää muistaa, että maritimat eivät yleensä hedelmöitä itseään! Niiden lisääntyminen tapahtuu ristiinhedelmöityksenä.

Maritiman parittelu voi olla varsin “aivan hullusti” – maritimat kiinnittyvät toisiinsa ja alkavat siirtää siemeniä. Tämän jälkeen munat lasketaan merivedessä ja kehittyvät uusina Maritima-sukupolvina.

Maritiman ekologinen rooli: pieni olento, suuri vaikutus!

Vaikka Maritima on pieni, se pelaa tärkeää roolia rannikkoekosysteemisssä. Se kuluttaa planktonia ja bakteereja, mikä auttaa säätelemaan näiden populaatioita.

Lisäksi Maritima toimii ravinnonlähteenä monille muille eliöille, kuten kaloille ja äyriäisille.

Maritiman elämää koskee monta mielenkiintoista piirreä. Se on pieni, mutta vahva olento, joka selviytyy vaikeissakin olosuhteissa. Se osoittaa meille luonnon ihmeellistä monimutkaisuutta ja sitä, että jokaisella eläimellä on oma tärkeä roolinsa ekosysteemissä.