Johannis-Amoeba: Miten tämä mikroskooppinen olento muuntuu ja kulkee ympäriinsä!

Johannis-amoeba ( Janthinosoma spp.) kuuluu Amoebozoa -ryhmään, jotka ovat yksi soluisia eliöitä ja tunnettuja vaikeista liikkumiskyvyistään. Vaikka nimeämme muistuttavat hedelmän herkulliset mehut, Johannis-amoeba ei ole lainkaan ruokaisa nautinto. Sen sijaan tämä mikroskooppinen olento on täynnä mielenkiintoisia piirteitä ja viehättää tiedemiehiä ympäri maailmaa ainutlaatuisella rakenteellaan.

Muotojen mestari:

Johannis-amoeba eroaa muista ameoboista muodonsa ansiosta. Sen sijaan, että se olisi pallomainen tai amebamäinen muotoinen, Johannis-amoeba muistuttaa pitkää, kapeaa putkea, jolla on useita ulokkeita tai “jalkoja”. Nämä “jalat” eivät ole kiinteitä rakenteita, vaan pikemminkin sykkyviä solulihaksia, jotka voivat venyä ja supistua. Tämän ansiosta Johannis-amoeba voi liikkua hitaasti mutta varmasti, kiertämällä ja muokkaamalla itsensä ympäristön muotojen mukaan.

Liike, joka ihmetyttää:

Johannis-amoeban liikkumistapoja tutkiessa huomaa sen ainutlaatuisuuden. Toisin kuin monet muut ameobat, jotka liikkuvat “virtaamalla” solulihaksiaan pitkin alustaa, Johannis-amoeba käyttää jalkojensa supistumisvoimaa työntääkseen itseään eteenpäin.

Tätä liiketapaa kutsutaan “aktinisia pseudopodialla”. Jalat voivat venyä ja kutistua riippuen pinnan ominaisuuksista. Jos pinta on karhea, jalkojen pidon voimakkuus kasvaa, kun taas tasaisessa maastossa jalkoja supistetaan nopeammin.

Ruokailu:

Johannis-amoeba, kuten monet ameobat, on heterotrofinen eli se saa ravintoa syömällä muita organismeja tai niiden jäänteitä. Se käyttää “jalkojaan” erottaakseen ja kerääkseen bakteereita ja pieniä algeja ruoanlähteekseen. Ravintoaineet imeytetään solukalvon läpi, ja ylimääräinen materiaali hylätään ulosteena.

Elämäsykli: Johannis-amoeba lisääntyy tavallisesti itiöillä (spoorae). Kun olosuhteet alkavat vaikeutua, esimerkiksi kun vesi kuivuu tai ravintoa ei ole tarpeeksi, Johannis-amoeba muodostaa kestävän itiön, joka voi selviytyä hankalissa olosuhteissa. Itiö puolestaan kehittyy uudeksi amoebaksi, kun olosuhteet paranevat.

Johannis-Amoeba ja tiede: Tiedemiehet ovat kiinnostuneita Johannis-amoebasta useista syistä. Ensinnäkin sen ainutlaatuinen morfologia ja liikkumistapa tarjoavat arvokkaita tiedoja solulihasten toiminnasta ja solujen muotoa säätelevien mekanismien selvittämisessä. Toiseksi, Johannis-amoeban kyky selviytyä vaikeissa olosuhteissa (kuten kuivuus) voi antaa vihjeitä organismeista, jotka voisivat elää vaikeissa ympäristöissä, kuten planeetalla Mars.

Johannis-Amoeba - salaperäinen mikromaailman asukki: Johannis-amoeba on muistutus siitä, että luonnon ihmeet piilevät usein silmiemme edessä. Tästä pieni ja näkymätön olento on osoitus monimuotoisuudesta ja sopeutumisesta mikromaailmassa.

Se kutsuu meidät tutkimaan ja ymmärtämään paremmin elämän salaisuuksia, jotka piilotettiin aiemmin meiltä.